Toiminnallinen anatomia: lantion epäsymmetriasta sisäelinten autonomiseen säätelyyn

Professori Maciej Dłuskin väitöskirjan teesi ja toiminnallinen anatomia kohtaavat konkreettisesti tilanteessa, jossa lantio on epäsymmetrinen – tässä tapauksessa oikeanpuoleisen SI-nivelen siirtymän (lukkiutumisen/subluksaation) vuoksi. Kun ristiluu (sacrum) on pysyvästi vinossa ja kiertynyt, se muuttaa mekaanisesti sekä m. iliopsoaksen että m. multifiduksen kiinnityspintojen etäisyyksiä ja vetosuuntia askelluksen aikana.

Tämä jatkuva mekaaninen vääntö, epäsymmetrinen lihastonus ja siitä seuraava selkärangan kompensatorinen sivutaivutus (skolioottinen muutos) heijastuvat suoraan paikalliseen verenkiertoon, autonomiseen hermostoon sekä sisäelinten toimintaan.

Alla on yksityiskohtainen katsaus tähän ketjureaktioon anatomian ja fysiologian näkökulmasta.

Vaikutus lihaksiin ja nikamakiinnityspintoihin askeltaessa

Kun ristiluu on kiertynyt oikean SI-nivelen siirtymän vuoksi (tyypillisesti oikea suoliluu on kiertynyt suhteessa ristiluuhun, tai ristiluu on torsion vuoksi kääntynyt oikealle), lantion malja on vinossa. Askeltaessa tämä aiheuttaa seuraavan dynaamisen häiriön:

M. Iliopsoas (Psoas major): Lihas kiinnittyy nikamien T12–L5 runkoihin ja diskuksiin sekä nikamien poikkihaaroihin. Kun lantio ja ristiluu ovat kiertyneet, toisen puolen psoas (usein vastakkainen kompensaation vuoksi tai saman puolen lihas riippuen rotaation suunnasta) joutuu jatkuvaan eksentriseen venytykseen, kun taas toinen puoli lyhenee ja hypertonisoituu. Askelluksen aikana psoas ei pääse rentoutumaan kunnolla lonkan ojennusvaiheessa, mikä kohdistaa jatkuvan, epäsymmetrisen leikkausvoiman (shear force) lannenikamiin L1–L5.

M. Multifidus: Nämä lyhyet, segmentaaliset syvät selkälihakset kiinnittyvät ristiluun takapintaan ja lannenikamien mamillaariulokkeisiin, ja nousevat spinous-ulokkeisiin. Kun ristiluu on vinossa, multifidukset joutuvat toispuoleisesti jatkuvaan suojakouristukseen (spasmiin) yrittäessään stabiloida epävakaata lantiota ja kierossa olevaa nikamaketjua. Askelluksen aikana multifiduksen normaali vuorotellen tapahtuva supistus-rentoutus-sykli häiriintyy.

Vaikutus verenkiertoon (iskemia- ja kongestiosykli)

Lihasten jatkuva hypertonia ja spasmi muuttavat alueen hemodynamiikkaa:

Lihaspumppumekanismin häiriö: Normaalisti askellus toimii "pumppuna", joka kierrättää verta ja lymfanesteitä. Kun iliopsoas ja multifidus ovat jatkuvassa jännityksessä, ne puristavat lävitseen ja välittömässä läheisyydessään kulkevia pieniä verisuonia (hiussuonia ja laskimoita).

Paikallinen iskemia ja asidoosi: Verenkierto heikkenee (paikallinen iskemia), jolloin kudoksen hapensaanti vähenee ja aineenvaihduntatuotteet (kuten maitohappo) kertyvät lihakseen. Tämä ärsyttää kemiallisesti alueen kipureseptoreita (nosiseptoreita), mikä voimistaa lihasspasmia entisestään.

Lannerangan suuret suonet: Erityisesti kireä psoas major voi mekaanisesti painaa ja ärsyttää sen takana ja vieressä kulkevia lonkkavaltimoita ja -laskimoita sekä lannealueen imusuonistoa, mikä voi heikentää alaraajojen ja lantionpohjan paluuvirtausta (laskimokongestio).

Vaikutus autonomiseen hermostoon ja sisäelimiin

Lannerangan ja ristiluun alueella sijaitsevat kriittiset autonomisen hermoston rakenteet, joihin nikamakiinnitysten epäsymmetrinen veto vaikuttaa. Ketju etenee ristiluun vinoudesta (SI-nivel) nikamakiinnitysten epäsymmetriseen vetoon (psoas ja multifidus) ja siitä mekaaniseen ja kemialliseen ärsytykseen kahdella hermostoalueella: sympaattiseen rajavarteen (truncus sympathicus), joka heijastuu ruoansulatus- ja urogenitaalimuutoksiin, sekä parasympaattisiin sakraalihermoihin (S2–S4), jotka heijastuvat lantion elinten toimintaan.

Sympaattinen hermosto (truncus sympathicus)

Sympaattisen hermoston rajavarsi kulkee aivan lannenikamien runkojen etu-sivupinnalla – eli täsmälleen psoas-lihaksen kiinnityspintojen ja lihasmassan alla.

Mekaaninen ärsytys: Kireä ja spastinen psoas-lihas voi painaa sympaattista rajavartta (segmentit L1–L2 ja alemmas).

Vaikutus sisäelimiin: Tämä voi pitää sympaattista hermostoa jatkuvassa "taistele tai pakene" -ylitilassa (sympatikotonia). Koska lannerangan sympaattiset säikeet muodostavat plexus hypogastricus superiorin, joka hermottaa paksusuolen loppuosaa, virtsarakkoa ja sukuelimiä, seurauksena voi olla ruoansulatushäiriöitä (kuten ummetusta tai ärtyvän suolen oireita, suolen peristaltiikan hidastuessa), virtsateiden ja lantionpohjan toimintahäiriöitä (esim. tiheävirtsaisuus) sekä lantion alueen verisuoniston supistumista (vasokonstriktio), mikä heikentää sisäelinten optimaalista verenkiertoa.

Parasympaattinen hermosto (sakraalivirtaus S2–S4)

Oikeanpuoleinen SI-nivelen siirtymä muuttaa suoraan ristiluun (sacrum) asentoa. Ristiluun etupinnan hermoaukoista (foramina sacralia anteriora) poistuvat sakraaliset parasympaattiset hermot (S2–S4), jotka hermottavat plexus hypogastricus inferiorin kautta laskevan paksusuolen, peräsuolen, virtsarakon ja ulkoiset sukupuolielimet.

Mekaaninen pinne/ärsytys: Ristiluun kiertymä ja multifidus-lihasten kiinnitysalueen spasmi ristiluun takapinnalla voivat aiheuttaa mekaanista jännitystä näihin hermojuuriin.

Vaikutus sisäelimiin: Parasympaattisen toiminnan häiriintyminen (joka normaalisti vastaa "lepää ja sulata" -toiminnoista, suolen ja rakon tyhjennyksestä) voi johtaa elimellisiin toimintahäiriöihin, kuten lantionpohjan krooniseen kiputilaan, rakon tyhjenemisongelmiin tai gynekologisiin/urologisiin vaivoihin.

Tiivistelmä

Kun professori Dłuskin mainitsema "synnynnäinen epäsymmetrinen lantio" tai SI-nivelen siirtymä muuttaa biomekaniikkaa, kyse ei ole vain luurankotason viasta. Askeltaessa syntyvä jatkuva epäsymmetrinen veto muuttaa iliopsoas- ja multifidus-lihakset kroonisiksi stressitekijöiksi. Tämä luo mekaanista puristusta ja kemiallista ärsytystä lannerangan sympaattiseen rajavarteen sekä ristiluun parasympaattisiin hermojuuriin, mikä voi heikentää lantion ja vatsan alueen sisäelinten verenkiertoa ja häiritä niiden autonomista säätelyä.

Kirjoittaja: Timo Partanen, Yumeiho® 4. Dan, Yumeihon virallinen edustaja Suomessa.

Lähteet ja jatkolukemista

1. Dłuski, M. (2014): Selän lateraalisen kaarevuuden mekaniikka epäsymmetrisen lantion luuston kontekstissa. Väitöskirja / Yumeiho Finland tiivistelmä. (Lantion epäsymmetrian ja skolioosin dynaaminen yhteys.)

2. Schünke, M. et al. (Prometheus): Anatomy of Locomotor System & Internal Organs. Thieme. (Psoas-lihaksen ja sympaattisen rajavarren anatominen suhde lannenikama-alueella.)

3. Paoletti, S. (2006): The Fasciae: Anatomy, Dysfunction and Treatment. Handspring Publishing. (Lihaskireyksien ja faskiaalin jännityksen vaikutus verisuonistoon ja autonomiseen hermostoon.)

4. Willard, F. H. et al. (2012): The anatomy of the lumbosacral tunics, multifidus and sacroiliac joint. Journal of Anatomy, 221(6), 537–555. (Multifidus-lihaksen ja SI-nivelen fysiologinen ja hermostollinen yhteys.)

5. Chila, A. G. (Ed.) (2010): Foundations of Osteopathic Medicine. Lippincott Williams & Wilkins. (Lumbosakraalisten dysfunktioiden vaikutus plexus hypogastricuksen kautta viskeraaliseen toimintaan.)